Kuolinpesien sähköistä asiointia koskeva lakimuutos on tällä hetkellä syyskuussa 2025 Eduskunnan käsittelyssä. Muutos uudistaisi perunkirjoituksen menettelyä, tietojen ilmoittamista ja osakkaiden tunnistamista. Keskeisiä ehdotuksia ovat kuolinpesän osakasrekisteri, OmaVeroon rakennettava palvelualusta ja perunkirjoituksen määräajan pidentäminen.
Varsinaista perimistä koskevat oikeussäännöt ja niiden soveltamiseen liittyvät ongelmat säilyisivät pääosin ennallaan. Uudistus voi vähentää asiakirjojen toimittamista eri tahoille. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että perinnön selvittäminen ja jakaminen muuttuisivat oikeudellisesti yksinkertaisiksi tai perintöriidat olennaisesti vähenisivät. Testamentin tulkinta, lesken asema, lakiosa ja osakkaiden erimielisyydet vaativat jatkossakin tapauskohtaista arviointia. Sähköinen asiointi ei korvaa juridista asiantuntemusta.
Perunkirjoituksen määräaika pitenisi mutta lisäaikaa saa jo nykyisin
Nykyisin perunkirjoitus on pääsääntöisesti toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Verohallinnolta voi kuitenkin jo nyt saada perustellusta syystä lisäaikaa, kun hakemus tehdään määräajassa. Esimerkiksi tarvittavien selvitysten viivästyminen voidaan siten ottaa huomioon nykyisessäkin menettelyssä.
Esityksessä perunkirjoituksen määräaikaa pidennettäisiin kuuteen kuukauteen. Myös mahdollisuus hakea lisäaikaa säilyisi. Muutos vähentäisi erillisten pidennyshakemusten tarvetta, mutta mahdollisuus joustaa aikataulussa ei olisi uusi. Pidempi yleinen määräaika ei myöskään muuttaisi sitä, mitä perunkirjoituksessa on selvitettävä.
Kuolinpesän laskuista, omaisuuden suojaamisesta ja välttämättömistä sopimusasioista olisi huolehdittava viipymättä. Perunkirjoituksen valmistelua ei kannattaisi siirtää vain siksi, että määräaikaa on enemmän. Vaikeassa pesässä selvitystyö voi edelleen kestää, vaikka tietojen kokoamiseen olisi käytössä uusia palveluja.
OmaVero kokoaisi tietoja ja asiakirjoja
OmaVero laajenisi kuolinpesän asioinnin palvelualustaksi. Sen kautta voisi käsitellä osakastietoja, valmistella perukirjaa ja perintöveroilmoitusta sekä säilyttää pesän selvittämisessä tarvittavia asiakirjoja. Yhteisestä tietopohjasta voisi muodostaa sekä perukirjan että verotuksessa tarvittavan ilmoituksen.
Palveluun tuotaisiin viranomaisten käytettävissä olevia tietoja, joita kuolinpesä tarkastaisi ja täydentäisi. Tavoitteena olisi vähentää saman tiedon ilmoittamista useaan kertaan. Paperiasiointi säilyisi edelleen mahdollisena.
Esitäytetyt tiedot eivät kuitenkaan välttämättä sisältäisi kaikkea olennaista. Ulkomainen omaisuus, yksityishenkilöltä oleva saatava tai aikaisempi lahja voi edellyttää erillisiä selvityksiä. Myös omaisuuden käypä arvo kuolinpäivänä on arvioitava asianmukaisesti. Tietojen löytyminen palvelusta ei itsessään ratkaise niiden oikeudellista merkitystä tai verokohtelua.
Osakasrekisteri muuttaisi osakkuuden osoittamista
Uuteen osakasrekisteriin koottaisiin tietoja kuolinpesästä ja sen osakkaista. Rekisterinpitäjinä toimisivat Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto. Perustietoja muodostettaisiin muun muassa väestötietojärjestelmän, kirkkojen rekisterien ja Kansallisarkiston tiedoista. Tietoja täydennettäisiin kuolinpesän ilmoituksilla.
Rekisteri voisi vähentää tarvetta toimittaa samoja sukuselvityksiä erikseen pankkeihin ja viranomaisille. Sen merkitys liittyisi ennen kaikkea osakkuuden osoittamiseen ja tietojen saatavuuteen. Rekisteri ei muuttaisi sitä, kuka on lain tai testamentin perusteella oikeutettu perintöön.
Kaikki osakkuuteen vaikuttavat seikat eivät selviä viranomaisrekistereistä. Testamentti, perinnöstä luopuminen tai aikaisempi ositus voi vaikuttaa henkilöpiiriin. Esimerkiksi yleistestamentinsaajan ja yksittäisen esineen tai rahasumman saajan asema on erilainen. Osakastietojen oikea täydentäminen edellyttäisi siksi edelleen testamentin ja muiden asiakirjojen sisällön ymmärtämistä.
Rekisteritiedon luotettavuudessa olisi myös oikeudellisia eroja. Tarkastetut ja oikeiksi vakuutetut automaattiset perustiedot saisivat esityksessä säädetyin edellytyksin perunkirjoituksen jälkeen vahvistettua osakasluetteloa vastaavan julkisen luotettavuuden. Edellytyksenä olisi muun muassa, ettei osakastietoja ole muutettu tai täydennetty eikä perustiedoissa ole ilmoitettu puutteita. Esimerkiksi testamentin perusteella täydennetyille tiedoille voisi hakea erillistä vahvistusta. Pelkkä rekisterimerkintä ei siis kaikissa tilanteissa vastaisi viranomaisen vahvistamaa osakasluetteloa.
Ilmoittajan vastuu säilyisi henkilökohtaisena
Kuolinpesän ilmoittajan tehtäviin kuuluisi osakasrekisterin perustietojen tarkastaminen, täydentävien tietojen ilmoittaminen ja tietojen vakuuttaminen oikeiksi. Asiantuntijaa voisi käyttää valmistelussa, mutta rekisteritietojen oikeaksi vakuuttamista ei esityksen mukaan voisi valtuuttaa toiselle.
Esitykseen sisältyy myös vahingonkorvaussäännös. Tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta ilmoitetut virheelliset tai puutteelliset tiedot voisivat synnyttää korvausvastuun rekisterimerkinnästä riippuvaiselle henkilölle aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta. Vastuun arviointiin kuuluisi myös kohtuullisuusharkinta. Tavallinen erehdys ei automaattisesti täyttäisi tämän säännöksen edellytyksiä.
Kuolinpesälle merkittäisiin lisäksi yhteyshenkilö, ja sähköistä asiointia voisi hoitaa valtuuksilla. Ilmoittajan tai yhteyshenkilön asema ei kuitenkaan sellaisenaan oikeuttaisi päättämään yksin pesän omaisuuden myymisestä tai jakamisesta. Kuolinpesän yhteishallintoa, valtuutuksia ja mahdollisen pesänselvittäjän toimivaltaa koskevat säännöt olisi edelleen otettava huomioon.
Etäperunkirjoitus on jo vakiintunutta käytäntöä
Etäosallistuminen ei tulisi perunkirjoituksiin vasta uudistuksen myötä. Etä- ja hybriditilaisuudet ovat olleet arkipäivää koronapandemian jälkeen. Ehdotuksen merkitys olisi siinä, että jo käytössä olevasta menettelystä ja osallistumisen edellytyksistä säädettäisiin nimenomaisesti laissa.
Esityksen mukaan osakkaiden ja muiden kutsuttavien pitäisi voida käyttää oikeuksiaan täysimääräisesti ja ajantasaisesti myös etäyhteydellä. Kutsussa tulisi kertoa etäosallistumisen mahdollisuudesta, edellytyksistä ja toteutuksesta. Järjestelyissä olisi huomioitava myös henkilöt, joiden digitaidot tai yhteydet eivät riitä etäosallistumiseen.
Pesän ilmoittajan valaehtoinen vakuutus ja uskottujen miesten todistus voitaisiin antaa sähköisesti. Muualla kuin OmaVerossa laadittuun perukirjaan annettavan sähköisen allekirjoituksen olisi täytettävä esityksen mukainen kehittyneen sähköisen allekirjoituksen vaatimus. Kahden uskotun miehen tehtävä säilyisi. Etäyhteys tai sähköinen allekirjoitus ei muuttaisi perunkirjoituksen sisältöä koskevaa selvitysvelvollisuutta.
Perintöveroilmoitus erotettaisiin perukirjasta
Perintöverotus perustuisi uudistuksessa yleiseen perintöveroilmoitukseen, jonka liitteenä perukirja toimitettaisiin Verohallinnolle. Sähköisessä palvelussa asiakirjat voisivat perustua samoihin tietoihin. Muutos koskisi myös paperiasiointia. Esityksellä ei muutettaisi perintöverokantoja eikä poistettaisi perintöveroa.
Ilmoituksen määräaika laskettaisiin uudella tavalla. Yleinen perintöveroilmoitus annettaisiin kuukauden kuluessa perunkirjoitukselle säädetyn määräajan tai myönnetyn lisäajan päättymisestä. Aikaraja ei siten olisi nykyiseen tapaan suoraan kuukauden päässä toteutuneesta perunkirjoituksesta. Ilman lisäaikaa takaraja olisi tavallisesti seitsemän kuukauden kuluttua kuolemasta.
Verotuksen kannalta olennaiset selvitykset ja asiakirjat olisi edelleen säilytettävä. Esitykseen sisältyy muistiinpano- ja säilyttämisvelvollisuuksia myös tiedoista, joita ei merkitä perukirjaan. Palvelualustan määräaikainen asiakirjasäilytys ei korvaisi kuolinpesän omaa asiakirjahallintaa.
Siirtymäsäännökset ratkaisisivat sovellettavan menettelyn
Esityksen mukaan osakasrekisteri koskisi kuolinpesiä, joissa perittävä kuolee tai julistetaan kuolleeksi lain voimaantulon jälkeen. Aikaisemmin muodostuneet pesät eivät siirtyisi rekisteriin automaattisesti. Myös perunkirjoitusta ja verotusta koskevilla muutoksilla olisi omat siirtymäsäännöksensä.
Ennen voimaantuloa tapahtunut kuolema ei esityksen mukaan kuuluisi uuden kuuden kuukauden perunkirjoitusajan piiriin vain siksi, että tilaisuus järjestetään myöhemmin. Hoidettavan kuolinpesän määräajat on siksi tarkistettava sen tilanteeseen sovellettavien sääntöjen perusteella.
Perimisen oikeudelliset kysymykset säilyisivät
Uudistuksen käytännön vaikutukset kohdistuisivat ennen kaikkea hallinnolliseen menettelyyn ja tietojen käsittelyyn. Perimysjärjestys, testamentin pätevyyden arviointi, lakiosa, lesken oikeudet ja osituksen perusteet eivät tällä uudistuksella olennaisesti muuttuisi. Myös ennakkoperintöjen käsittely ja omaisuuden arvostaminen voisivat edelleen aiheuttaa erimielisyyksiä.
Osakasrekisteri tai sähköinen perukirja ei ratkaise riitaa testamentin tarkoituksesta, omaisuuden omistuksesta tai siitä, miten jäämistö jaetaan. Uudistuksesta ei siten ole perusteltua päätellä, että perintöriidat olennaisesti vähenisivät. Perunkirjoitus on lisäksi erotettava perinnönjaosta: tietojen ilmoittaminen ei vielä merkitse omaisuuden jakamista osakkaille.
Juridista asiantuntemusta tarvitaan jatkossakin sen arvioimiseen, mitä tietoja ilmoitetaan, miten asiakirjoja tulkitaan ja miten osakkaiden oikeudet turvataan. Asianajotoimisto Arguendo auttaa perunkirjoituksissa, testamentti- ja osituskysymyksissä sekä kuolinpesien selvittämisessä ja perinnönjaossa. Asiointitavan muuttuessa oikeudellisen työn keskeinen sisältö säilyy.



