Tarvitseeko rikoksesta epäilty esitutkinnassa asianajajaa?

Rikoksesta epäilty voi tarvita asianajajan apua esitutkinnassa. Kun sinua epäillään rikoksesta, oikea toiminta heti alussa voi ratkaista koko asian lopputuloksen. Moni ottaa yhteyttä rikos­asia­na­jajaan vasta myöhemmin, vaikka esitutkinnan alkuvaihe on usein kaikkein merkittävin. Kokenut rikosasianajaja kannattaa ottaa mukaan jo ennen ensimmäistä polii­si­kuu­lus­telua tai sitä voi vaatia kuulusteluissa. Rikoksen uhrilla on myös oikeus avustajaan jo esi­tut­kin­ta­vai­heessa (ks. rikoksen uhrin oikeudet täältä)

Tämä voi vaikuttaa suoraan siihen, eteneekö asia syytteeseen ja millaiseksi rikosepäily lopulta arvioidaan.

Rikoksesta epäillyllä on oikeus asianajajaan. Poliisin kuulustelussa annetut lausunnot ovat usein keskeisessä roolissa rikosasiassa. Niitä käytetään myöhemmin arvioitaessa näyttöä ja syyllisyyttä. Ilman rikos­asia­na­jajaa epäilty saattaa antaa tietoja, jotka heikentävät hänen asemaansa, vaikka tarkoitus olisi päinvastainen.

Käytännössä ongelmat syntyvät usein siitä, että epäilty vastaa kysymyksiin liian laajasti, ilmaisee asioita epäselvästi tai ei tiedä, mitä hänen kannattaisi jättää sanomatta. Rikos­asia­na­jajan tehtävänä on varmistaa, että kuulustelussa toimitaan harkitusti ja oikeudellisesti oikein.

Rikoksesta epäillyllä on oikeus vaieta, eli olla myö­tä­vai­kut­ta­matta oman mahdollisen syyllisyytensä selvittämisessä, mutta tämä ei tarkoita, että vaikeneminen olisi aina paras ratkaisu. Joissakin tilanteissa on edullista antaa selvitys varhaisessa vaiheessa, mutta väärin tehtynä se voi kääntyä itseä vastaan.

Kokenut rikosasianajaja arvioi, milloin on tar­koi­tuk­sen­mu­kaista vaieta ja milloin kannattaa puhua. Päätöksen tekee kuitenkin päämies. Olennaista ei ole pelkästään se, mitä sanotaan, vaan myös miten ja missä vaiheessa.

Rikosasiat eivät ratkea vasta oikeu­den­käyn­nissä. Usein ratkaisevat linjaukset tehdään jo esitutkinnan aikana ja syyttäjän syy­te­har­kin­nassa.

Rikosasianajaja voi vaikuttaa asian kulkuun muun muassa siten, että hän osallistuu kuulusteluihin, tuo esiin epäiltyä puoltavia seikkoja ja esittää tarvittavia lisäselvityksiä. Oikein hoidettuna asia voi päättyä jo ennen oikeudenkäyntiä tai johtaa olennaisesti lievempään lopputulokseen.

Vaikka esitutkinta tulee lain mukaan suorittaa objektiivisesti ja kunnioittaa syyt­tö­myy­so­let­tamaa, viranomaisen varsinainen tehtävä ei ole huolehtia epäillyn edusta. Tämä vastuu kuuluu rikoksesta epäillyn rikosasianajan tehtäviin.

Rikosasianajaja varmistaa, että oikeuksiasi noudatetaan, menettely on lainmukaista ja kaikki sinua puoltavat seikat tulevat huomioiduiksi. Ilman asiantuntevaa apua osa näistä voi jäädä käytännössä toteutumatta.

Monissa rikosasioissa rikoksesta epäillylle voidaan määrätä puolustaja valtion varoista. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa epäilty koskee vakavaa rikosasiaa tai epäilty on pidätetty tai vangittu, eli hän on menettänyt vapautensa. Rikoksesta epäilty voi olla oikeus oikeusapuun joko kokonaan tai osaksi, jolloin ainakin osan rikos­asia­na­jajan palkkiosta korvataan valtion varoista.

Rikosasiassa ajoitus on usein ratkaiseva. Mitä aikaisemmin rikosasianajaja on mukana, sitä enemmän on mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten asia etenee.

Varhainen oikeudellinen apu voi estää virheitä, ohjata prosessin oikeaan suuntaan ja parhaassa tapauksessa johtaa siihen, ettei syytettä nosteta lainkaan.

Ole meihin yhteydessä, jos sinua epäillään rikoksesta.

Me varmistamme, että oikeutesi toteutuvat ja että asiaasi hoidetaan alusta alkaen oikein.